sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Lumisessa metsässä

Mää tiäsin, et äiti ol lähdös metsään, vaik se ol varkkammite ulkovaattep pääl kääriytyneen filttiins ja yrit pelat pasianssi kämmenmikrol!
Kaisaka ei saanu mua syämä ennenko kaato maitto mun lihapuuron pääl. Vahdi sivusilmäl äiti ja hotkasi sapuska.

Mää tiäsin!
Tassusse ei päässy muka, kert me siädätetä nuart tipsupoikaa toissi koiri, muhu, ja meijä ol määrä laske häne ens kerta vapautte.
Valitti oikke aarnimetsä, etei se uskaltais karat.

Mää nauti metsäst, jäljist ja lumest!
Ne, ko mun tunte, tiätä, et tyylin o sillai kymne-askelt-ja-kiarumist-aargh!

Tipsu ot tunni vapaanseuraamise. Hyvä nii. Kulki emäntäns suajas. Luulis nukkuva ny.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti