Tajutonta

Aivotärähdys viikon aluks.
Kyl äiti taas paljasti ittensä; selitti solkenaan päävammastans ja yrit organisoid kaike ite, kunnes lääkäri sanos, et ny viärä Pori.
Ja äiti repes parkuma: Hänt ei Pori viädä!
Viäti kummiski ja varsinki siks et rupes parkuma.

Kiitos Eerol ja tyäkavereil ja kenneltytöil ja lähipiirin naisväel.
Viikko o pulkas. Auton rattiinki pääsee kohta, joten mettälenkkiki on mahdolline, ei yksin.

Yksin?
Porist äiti lähetetti kotti sil ehdol, et ei ol koton yksin. - Ei ol. On kahdeksa koiraa...

Hmm. Pään normalisoitumise voi todet siit, et ettin koiranpenikoi facebookist. - outs -
Järki, hoi! Lämmitysöljy ja ulko-ovet tasaa ylimääräiset rahavarat.

Ny o rojektin saada siivooja.

Kuudelt soi!

"Rasitta muu.
Herättä muu.
Räjäyttä noi räksyttämä.
Oh, no, - ulos.
Jos vääntäyty pihal tuija kylke ja losotta niim pitkä, etei tarvi enne ehtopäivä liikutel jäseniäs..."

Noin sanos Rossi syksymmäl. Ei enä!
Nyp paukutta kahdeksa piski ja suara takaportil, et eiks mentäs :) !

Äitillä o joku, ehkä kuitenkin vain hetkelline herämine, jossa kroppa viä?
Polkas tosa 20 kilsaa kuntopyäräl.
Samal tul toine suka vars valmiiks.

Mie ja äisky

Rossi oli koko syksyn vetämättömissä; hiivaa, laihtumista, karva ei kasvanu, haisi, haavat ei parantunu moneen viikkoon, 8 viikkoa antibiootteja ja sapuska...no sapuskan vaihto sen sit lopulta teki :)

Nyt syödään Jahti & Vahti Energiaa ja energiaa piisaa. Lopullinen muutos näkyi vasta viime viikonloppuna. Haavat sun muut parani jo ennen joulua, mut viime sunnuntain lenkillä Rossi loikki ja spurttaili kuin keväinen varsa. Ohimennes yritti astua Donskun vuotista urospentuakin.

Kieli pitkällä, hymyssä suin ja häntä heiluen Rossi viiletti tänäänkin, kun tepasteltiin Erjan kans Haapsaaren mettis.

Sit tää äisky-juttu; 10048 askelta tänään.

Huhhuh. Viime viikon ennätystulos yhdeltä päivältä oli 150 askelta ja riittävästi suklaata...

Kun kotiuduin Haapsaarest, mittari näytti 7500.
Jotenkin piristyin. Lämmitin saunankin.
Lukko voitti Kalpan, ja sit aloin kattoon telkkuu. Laitoin pääl The Biggest Looserin. Kudoin hetken istuallani, kunnes jostain kumman mielijohteesta nousin kuntopyörän selkään!
Poljin parin ohjelman ajan kutoen samalla.
Aika ajoin sukkalanka kiertyi polkimen ympärille. Keksin siihen ratkaisun, joten ens kerral ei tul taukoja.

Nyt on mieli hyvä.