Käväistiin äitin kans kattomas aikasempii turinoit.
Ollaan aktiivisesti unohdettu, millasta Hipin kans oli alkumetreillä.
Käykkäst teki.
Tähti on eilisen kirmailun jälkeen ai-van puh-ki.
Ei jaksanu tulla yöllä sänkyynkään vaan rojahti niil sijoilles Rossi kainaloon.
Päivän teemana oli kesytys.
Illalla leikkelin jo varaskarvoja ilman ongelmia.
Huhhuijaa, kun pitää ite olla niin viilipytty. Oman koiran kanssa on aina vaikeinta, varsinkin tämmösen tärppästikkelin.
Viikon teemana on pyssääminen, oikeesti väärän toiminnan katkasu ja toiminnn ohjaaminen oikeille raiteille.
Paljoo ei vielä osata, muka;
istuu
seisoo
tulee käden alle, kun haluaa ylös
osaa "pyörtyä" ja antaa saksia karvoja
osaa pissiä ja kakkia omaan astiaan, jos annetaan mahdollisuus
pissii sanomalehdelle kylässäkin ja kesken leikin!?
juoksee mukana ulkosalla
selviää itse portaista
tykkää suihkusta ja pesuista
osaa meidän aamurutiinit
nukkuu tyynyllä, pääni viressä
ei enää hyppää sängyltä ja sohvalta alas vaan pyytää apua
käyttää tosin Rossia portaikkona
antaa pukea villapaidan päälleen
on hiirenhiljaa kantokassissa
nukkuu päivät koulussa
pysähtyy ovelle, jos en ole ottamassa häntä mukaan
syö hyvin ja omalla paikallaan
ui juomakupissa
ei ota Rossin kalkkarokäärmemurinaa tosissaan...
Havaintoni näiden pikkukoirien kanssa on, että koirien mahdoton kokoero aiheuttaa niiden kesken kielivaikeuksia, siis ääneen lausutun kielen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti