Naamakirja verottaa blogia

Täytyy vaihtaa painopistettä, sillä arjen huumori hukkuu naamakirjan loputtomaan kaivoon, huuhtoutuu pohjaveden mukana unohduksiin.

Kootut:

Joskus ihmine o tavattoma yksinkertane. Se ei huamaa, et ratkaisu ongelmaan on ihan tos. Nauloi ja vasara, ni mato pysyvä paikallas.

Pyhän o kisa. Mietin täs, et mimssi lankoi ota muka, mink färissi. ...treeni?... liia myähäst :)

Kaik vanha palveluskoiraihmise huamio! Mää olen nyytittän kaks jorkki. Jos teil o termi outoi, ei voi ko valitta teijä kappia näkemyst koertouhuist!

Rossi kusas ihmisen lahkeelle eka kertaa eläissään ja muris pentukoiril ku oltiin lenkillä... Arvakkas, mis Rossi on ny.

Ihan kiva juu, kun joku vindomi on purkanu piippuun loven sähkösaunan lamppua varten yms.

Nonni!
Ny tiätää äitiki, mitä laps tekee ja suunnittelee tekevänsä???
-juu... kertoi suunnitelmans Ramonas.

Seuraavas agi-lehdes on parin mustaterrierin kuva. Soittivat ja ihmettelivät, ku ei olleet juuttuneet renkaaseen?! -Mitä! - Rossi ny juuttunu...se on nii notkee että! Taipuu joka esteellä, ku muovailuvaha!

Palkitseva kotikäynti heti viikonlopun alkuu pistää hymyilemään.

Mää ole ny dir.kant Ilmari Piiparinen fani!