Paukauti viimese Kaisa lakkiaisist jäjeljääne kuahari telkkari muistol. Katoi Syräme asial ja kenkuli pelastukse (U).
Sit alko BB ja joku toine (U). Avasi telefoni ja puheli kavereitte kans, taustakuvan tv-ruutu äänettömän.
Perimmäine syy telku hautaamisel on kai se, et mun elämän sais mialuust ol vuarovaikutteist; mää halu puhu, kysy, kirjotta.
Tiatsikka, telefoni ja elollise olenno ova mun juttun.
(U) on tosi tylsä. Mää en lue koskaan kirjojaka toist kerta, kert mää muistan heti koko juane eka lauseest.
Kukkase kualema sai mu herämä kans. Mää ole vaa maannu soffal ja koera tuijottava aida taka, et, mitä tehtäs.
BB ol viimäne tikki.
Onnittelut hyvästä päätöksestä! Ite päädyin samaan, kun Pyryn saadessani kuulin, että koira tarvitsisi kaksi tuntia yhdessäoloa omistajansa kanssa per päivä. Mietin, että mistä ihmeestä minä saan päivääni kaksi lisätuntia? Vastaus: keskiverto suomalainen katsoo telkkaria kolme (!) tuntia päivässä. Tunti jää siis vielä ylikin.
VastaaPoista